Hei kaikki, olen Joona, olin esimiesharjoittelijana Pinklinkillä viime
kesänä. Menin lupaamaan Kristalle, että kirjottelen pientä juttua viikon
lomastani ollessani harjoittelussa Pinklinkillä. Kirjoittelen sitä vasta nyt
täältä Suomesta, noin 2 kk myöhässä, syyksi laitan erittäin hektisen
aikatauluni ja rankan opiskelijaelämän. Mutta olenhan erittäin ahkera
työntekijä, että kirjoittelen blogia vaikka en ole enää työsuhteessa….
Kaikki alkoi siitä, kun olin ahkerasti ja tunnollisesti tehnyt töitä
sen nelisen kuukautta ja menin kyselemään toimistopääliköltämme Petriltä, että
miten ois jos pitäisin viikon pituisen loman tuossa syys- ja lokakuun
vaihteessa. Hän mietti vähän, että mitenkähän toimisto pyörisi ilman minua,
mutta sain kuitenkin myöntävän vastauksen. Siitä alkoi sitten matkasuunitelman
suunnittelu. Eli menin nettiin ja avasin skyscanner –sivuston, laitoin
lähtöpaikaksi Malagan ja määränpääksi ”todos los paises”, eli kaikki maat. Huomasin,
että lentäminen täällä on erittäin halpaa. Alun perin oli tarkoitus, että
kiertäisin vähän Espanjaa, mutta suunnittelu lähti hieman käsistä ja
matkareitiksi tuli Malaga-Lissabon-Marseille-Madrid-Malaga (Fuengirola). Eli
huomasin alussa, että onpa halpoja lentoja Lissaboniin ja katsoin mielenkiinnolla,
että Lissabonista olisi halpoja lentoja myös Marseilleen ja niin edelleen.
Madridista Malagaan en ostanut lentoja kun tiesin bussien kulkevan hyvin sieltä
tänne Andaluciaan.
Reissuni oli tehty mahdollisimman pienellä budjetilla ja onnistuin
siinä mielestäni todella hyvin, kiitos halpalentoyhtiöille ja hostelleille.
Lentojen hinnat eivät olleet päätä huimaavia: Malaga – Lissabon n. 75€,
Lissabon – Marseille n. 41€, Marseille – Madrid n. 26€ ja bussi Madrid –
Fuengirola n.25€. Matkustin siis pelkästään käsimatkatavaroiden kanssa, joten
laukusta minun ei tarvinnut maksaa mitään. Hostelleiksi valitsin myös kaikkein
halvimmat, jotka olivat kohteiden keskustoissa. Matkojen ja viikon
majoittumisen hinnaksi tuli yhteensä n. 300€ euroa, mielestäni todella vähän
suhteessa siihen miten paljon kerkesin matkalla nähdä.
Lento lissaboniin lähti sunnuntaina 7.30 aamulla, joten menin yöksi
Malagan lentokentälle, ”nukuin” yöni Burger Kingin sohvalla. Loppujen lopuksi
olisin kerennyt aamulla, mutta en halunnut ottaa riskiä. Olin Lissabonissa
paikallista aikaa n. 8.00. Hostelliin kirjautuminen vasta klo. 14.00, joten
päätin ensiksi käydä vilkasemassa Sporting Lissabonin stadionin (paikallinen
jalkapalloseura), otin taksin ja matkan stadikalle. Kävi ilmi, että taksikuski
oli Benfigan kannattaja ja hänen naamastaan sen näkyi kun sanoin minne mennä.
Perillä hän huonolla englannilla haukkui paikan ja kehotti käymään siellä
oikeessa paikassa.. J Kierreltyäni tarpeeksi stadionin ympäristössä menin läheiselle
metroasemalla ja ostin kahen päivän metrokortin (toisena päivänä älysin vasta,
että se toimii myös ratikkoihin ja busseihin).
Hostellini sijaitsi ihan Lissabonin ytimessä, se oli kiva, kodikas
ryhmämajoitus, jossa oli paljon nuoria. Tuli mieleen opiskelija-asuntola.
Lähdin kevyemmällä varustuksella jatkamaan matkaani ilman mitään erityistä
suunitelmaa. Lissabon on kaupunkina hieno, mutta hieman ränsistynyt, lisäksi
jos menette, elkää olko yhtä tyhmiä kuin minä ensimmäisenä päivänä ja kulette
kaikkialle jalan. Lissabon on aika epätasaista seutua eli mäkiä löytyy…
Julkinen liikenne toimii siellä tosi hyvin ja sitä kannattaa hyödyntää, toisena
päivänä istuin vain ratikoiden kyydissä ja katselin paikkoja.
Lissabon oli täynnä turisteja, ja tiistaina pelattava mestareidenliiga
peli Sporting CP – Chelsea näkyi katukuvassa brittituristeina. Lisäksi Lissabonissa on kaksi erittäin hienoa
siltaa ja iso akvaariosydemi, ocenarioksikin kutsuttu laitos, jossa suosittelen
käymään. Muutenkin tykkäsin Lissabonista paljon.
Kala |
Pitkä silta |
Vielä pidempi silta (n.17km) |
Matkani jatkui tiistaina Marseilleen. Matkaa suunnitellessa olin tyhmä
enkä ottanut huomioon, että tiistaina Lissabonissa olisi pelattu mestarienliigajalkapalloa
ja minulla olisi ollut mahdollisuus ostaa lippu siihen nähdessäni miten lyhyt
kyseisen pelin lippujono oli. Mutta nyt meni näin… Marseilleen saavuin klo.
16.00, ensivaikutelma paikasta oli huono, syy siihen oli vesisade ja se kun
kuljetus lentokentältä keskustaan meni Marseillen lähiöiden läpi ja ne
näyttivät aikamoisen rajuilta paikoilta. Sade teki itseasiassa palveluksen ja
sain tarvittavan lepoillan.
Uusi selkeä päivä näytti taas miten Marseillen hohdokkuuden ja loppujen
lopuksi Marseille oli se paikka mistä pidin eniten. Tietenkin Espanjan
hintoihin tottuneena Ranska oli kallis maa, pintti satamapubissa 5€, meinasin
pyörtyä… Marseille vaikutti muutenkin paikalta missä voisin viettää aikaa
pidempäänkin, näistä kolmesta paras. Täälläkin otin metrokortin pariksi
päiväksi, jolla reissailin ympäriämpäri kylää.
Eka päivänä kävin Notre-Dame-de-la-Garde –kirkolla josta näki koko
Marseillen, lisäksi kävin Calanque –risteilyllä. Wikipedia sanoo seuraavaa
niistä ” Yli 500 m korkeat valkoiset kalliorotkot päätyvät äkkijyrkästi mereen
muodostaen merenlahtia, joihin voi tutustua parhaiten veneellä.” En olisi
muuten älynyt käydä, mutta Suomessa minun kämppiksenä ollut ranskalainen
kaverini suositteli niitä. Kyllä kannatti käydä, aika huikeat näkymät oli,
ainut huono puoli reissulla oli, että paloin naamasta vähän. Toinen päivä meni
kierrellessä kaupunkia kävellen ja julkisilla. Suosittelen ehdottomasti
bussireittiä 83, se kiertää rannikkoa pitkin, josta on aivan henkeäsalpaavat
näkymät ja reitti on muutenkin mielenkiintoinen.
Torstai iltana lähdin lentokentälle yöksi, koska lentoni lähtee
perjantaiaamuna klo.6.20. Tällöin tapahtui ensimmäinen ja ainut ”mutka”
matkaani, kylläkin kovin pieni. Joku nuorehkomies tuli pyytämään minulta rahaa,
hän puhui selkeää englantia jne.. en jaksanut kuunnella ja annoin taskussani
olleita euroja.. No ei siinä mitään, mutta mennessäni linja-autoon huomasin,
että minulla olisi ollut tasaraha, jos en olisi antanut kolikoita. Eikä
bussikuski hyväksynyt 50€ seteliä ja jotain se selitteli ranskaksi että mene
automaatille. Oletin, että piti siis käydä ostamassa lippu jostain, niin kuin
Marseilleen tullessani. Kävin kaikki mahdolliset paikat läpi enkä löytänyt
mitään.. Alkoi iskeä pieni hätä. J Mutta onneksi älysin käydä mäkkärin kassatytöltä kysymässä, että
vaihtaisiko rahaa pienemmäksi.. No se ihanuus vaihtoi, ehkä säälittävä
olemukseni ja epätoivoinen hymyni auttoivat, kun ei niin innokkaasti sitä rahaa
olisi vaihtanut. No pääsimpä lentokentälle ajoissa..
Madridissa olin aamulla klo.8.00 ja se aamu oli ehkä kauheimpia pitkiin
aikoihin, koska olin aika väsynyt kun lentokenttä ei oo kaikista parhain paikka
nukkumiseen ja lentokin ei ollut pitkä että siinäkään tullu kuin pilkittyä. En
muista siltä lennolta oikeestaan mitään muuta kun sen kun heräsin säikähtäen,
kun tömähdimme tavallista rajummin
laskeutuessa Madridiin.
Paluu takaisin Espanjaan tuntui
kuin olisi palannut kotiin, nyt saisin asiani edes jotenkin sanottua jos vastapuoli ei osaa englantia. Madridissa alkoi huomaamaan matkaväsymystä, enää
kiertely ei niin kiinnostanut, ei kuvien ottaminen enää kiinnostanu.. Perjantai
meni kierrellessä lähialueita, aika iso paikka tämmöselle peräkylän
savolaiselle ja lisäksi otin vahingossa pitkät päikkärit. Lauantaiksi olin
sopinut espanjalaisen kaverini kanssa reffit, hän näytti minulle paikkoja ja
kävimme parilla Mahoulla.. Illaksi hän kutsui minut juhlimaan hänen kaverinsa
synttäreitä. Joten lauantai-ilta meni madridilaisella klubilla. Ihan kiva paikka,
mutta ei istumapaikkoja ja erittäin kallista (Suomihinnat). Tähän löysin
kuitenkin ratkaisun, kun olin kaverin seurana ulkona kun hän oli
hengittelemässä raitista ilmaa filtterin läpi; ulkona aasialaisen näköinen
hienomies myi kylmää Mahouta 1€ kappalehintaan… J
Sunnutai meni väsyneesti, mutta
kiertelin metrolla kuitenkin yllättävän paljon. Hyppäsin siis metroon ja jäin
jollain random alueella pois ja pyörin siellä ja kohti seuraavaa paikkaa..
Lisääksi löysin avoimen wifin jostain pieneltä kujalta, jossa sitten istuin
kolmisen varttia…
Iltapäivällä oli lähtö takaisin Fuengirolaan. Otin bussin, joka oli
aivan loistava, jos vertaa Suomen busseihin. Nahkapenkit, joissa löyty
jalkatilaa minun kokoisellekin lipputangolle, lisäksi wifi oli kiva lisä ja
kaksi leffaa matkalla. Olin Fugessa yhen maissa yöllä ja seuraavana aamuna
tasan klo. 8.00 töissä virkeänä niin kuin yleensäkin.
Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut, erittäin rankka kylläkin,
koska tyhmänä ihmisenä kävelen turhia matkoja enkä käytä julkisia… Matkaani
helpotti etukäteen hommattu karttaohjelma johon olin ladannu kyseisten
paikkojen kartat etukäteen, säästin aikaa aika paljon. Lisäksi pidin
hostelleista todella paljon; Lissabonissa kävin viettämässä iltaa puolalaisen,
brasilialaisen ja kahden suomalaisen kanssa, lisäksi Madridissa lauantai iltana
eräs brittiporukka kysyi minua seuraansa, kun istuin yksinäni netin
syövereissä. Olisin lähtenyt, mutta oli jo suunitelmia lauantaille.
Jälkeenpäin mietittynä tuli ajateltua, että mitä jos esimerkiksi joku
lento olisi peruttu.. En hirveesti sellaisia ajatellut ennen matkaa, kun en
jaksa ressailla sellaisista. Mutta todellakin suosittelen tämän tyyppisiä
reissuiluja kaikille, ja yksin matkustaminen on loppujen lopuksi aika
palkitsevaa, ei oo ainakaan kukaan hidastamassa matkaa, saa ite päättää
tekemiset ja tutustuu uusiin ihmisiin helpommin kun ei oo sitä tukee ja turvaa
siinä vierellä.
Olipa mukava muistella samalla huikeita aikoja Espanjassa ja
Pinklinkillä. Ilman tätä harjoittelua olisi tämäkin reissu jäänyt tekemättä.
Eli suosittelen kaikille lähtemään harjoitteluun/töihin ulkomaille, se avartaa
mieltä ja samalla voit tehdä vaikka minkämoisia seikkailuja ja kokea
unohtumattomia kokemuksia. Minä ainakin koin, tämä reissu oli yksi (pieni) osa
niistä huikeista lukuisistä reissuista, mitä
tein muiden harkkareiden kanssa, ja erilaisista kokemuksista mitä
puolisen vuotta Espanjassa minulle tarjosi.
Terveisiä toimistolle ja muutenkin sinne Espanjaan täältä susirajalta.
-Joona