torstai 8. tammikuuta 2015

Harkkarin matkassa

Hei kaikki, olen Joona, olin esimiesharjoittelijana Pinklinkillä viime kesänä. Menin lupaamaan Kristalle, että kirjottelen pientä juttua viikon lomastani ollessani harjoittelussa Pinklinkillä. Kirjoittelen sitä vasta nyt täältä Suomesta, noin 2 kk myöhässä, syyksi laitan erittäin hektisen aikatauluni ja rankan opiskelijaelämän. Mutta olenhan erittäin ahkera työntekijä, että kirjoittelen blogia vaikka en ole enää työsuhteessa….

Kaikki alkoi siitä, kun olin ahkerasti ja tunnollisesti tehnyt töitä sen nelisen kuukautta ja menin kyselemään toimistopääliköltämme Petriltä, että miten ois jos pitäisin viikon pituisen loman tuossa syys- ja lokakuun vaihteessa. Hän mietti vähän, että mitenkähän toimisto pyörisi ilman minua, mutta sain kuitenkin myöntävän vastauksen.  Siitä alkoi sitten matkasuunitelman suunnittelu. Eli menin nettiin ja avasin skyscanner –sivuston, laitoin lähtöpaikaksi Malagan ja määränpääksi ”todos los paises”, eli kaikki maat. Huomasin, että lentäminen täällä on erittäin halpaa. Alun perin oli tarkoitus, että kiertäisin vähän Espanjaa, mutta suunnittelu lähti hieman käsistä ja matkareitiksi tuli Malaga-Lissabon-Marseille-Madrid-Malaga (Fuengirola). Eli huomasin alussa, että onpa halpoja lentoja Lissaboniin ja katsoin mielenkiinnolla, että Lissabonista olisi halpoja lentoja myös Marseilleen ja niin edelleen. Madridista Malagaan en ostanut lentoja kun tiesin bussien kulkevan hyvin sieltä tänne Andaluciaan.

Reissuni oli tehty mahdollisimman pienellä budjetilla ja onnistuin siinä mielestäni todella hyvin, kiitos halpalentoyhtiöille ja hostelleille. Lentojen hinnat eivät olleet päätä huimaavia: Malaga – Lissabon n. 75€, Lissabon – Marseille n. 41€, Marseille – Madrid n. 26€ ja bussi Madrid – Fuengirola n.25€. Matkustin siis pelkästään käsimatkatavaroiden kanssa, joten laukusta minun ei tarvinnut maksaa mitään. Hostelleiksi valitsin myös kaikkein halvimmat, jotka olivat kohteiden keskustoissa. Matkojen ja viikon majoittumisen hinnaksi tuli yhteensä n. 300€ euroa, mielestäni todella vähän suhteessa siihen miten paljon kerkesin matkalla nähdä.

Lento lissaboniin lähti sunnuntaina 7.30 aamulla, joten menin yöksi Malagan lentokentälle, ”nukuin” yöni Burger Kingin sohvalla. Loppujen lopuksi olisin kerennyt aamulla, mutta en halunnut ottaa riskiä. Olin Lissabonissa paikallista aikaa n. 8.00. Hostelliin kirjautuminen vasta klo. 14.00, joten päätin ensiksi käydä vilkasemassa Sporting Lissabonin stadionin (paikallinen jalkapalloseura), otin taksin ja matkan stadikalle. Kävi ilmi, että taksikuski oli Benfigan kannattaja ja hänen naamastaan sen näkyi kun sanoin minne mennä. Perillä hän huonolla englannilla haukkui paikan ja kehotti käymään siellä oikeessa paikassa.. J Kierreltyäni tarpeeksi stadionin ympäristössä menin läheiselle metroasemalla ja ostin kahen päivän metrokortin (toisena päivänä älysin vasta, että se toimii myös ratikkoihin ja busseihin).

Hostellini sijaitsi ihan Lissabonin ytimessä, se oli kiva, kodikas ryhmämajoitus, jossa oli paljon nuoria. Tuli mieleen opiskelija-asuntola. Lähdin kevyemmällä varustuksella jatkamaan matkaani ilman mitään erityistä suunitelmaa. Lissabon on kaupunkina hieno, mutta hieman ränsistynyt, lisäksi jos menette, elkää olko yhtä tyhmiä kuin minä ensimmäisenä päivänä ja kulette kaikkialle jalan. Lissabon on aika epätasaista seutua eli mäkiä löytyy… Julkinen liikenne toimii siellä tosi hyvin ja sitä kannattaa hyödyntää, toisena päivänä istuin vain ratikoiden kyydissä ja katselin paikkoja.


Lissabon oli täynnä turisteja, ja tiistaina pelattava mestareidenliiga peli Sporting CP – Chelsea näkyi katukuvassa brittituristeina. Lisäksi Lissabonissa on kaksi erittäin hienoa siltaa ja iso akvaariosydemi, ocenarioksikin kutsuttu laitos, jossa suosittelen käymään. Muutenkin tykkäsin Lissabonista paljon.




Kala
Pitkä silta 
Vielä pidempi silta (n.17km)
Matkani jatkui tiistaina Marseilleen. Matkaa suunnitellessa olin tyhmä enkä ottanut huomioon, että tiistaina Lissabonissa olisi pelattu mestarienliigajalkapalloa ja minulla olisi ollut mahdollisuus ostaa lippu siihen nähdessäni miten lyhyt kyseisen pelin lippujono oli. Mutta nyt meni näin… Marseilleen saavuin klo. 16.00, ensivaikutelma paikasta oli huono, syy siihen oli vesisade ja se kun kuljetus lentokentältä keskustaan meni Marseillen lähiöiden läpi ja ne näyttivät aikamoisen rajuilta paikoilta. Sade teki itseasiassa palveluksen ja sain tarvittavan lepoillan.


Uusi selkeä päivä näytti taas miten Marseillen hohdokkuuden ja loppujen lopuksi Marseille oli se paikka mistä pidin eniten. Tietenkin Espanjan hintoihin tottuneena Ranska oli kallis maa, pintti satamapubissa 5€, meinasin pyörtyä… Marseille vaikutti muutenkin paikalta missä voisin viettää aikaa pidempäänkin, näistä kolmesta paras. Täälläkin otin metrokortin pariksi päiväksi, jolla reissailin ympäriämpäri kylää.

Eka päivänä kävin Notre-Dame-de-la-Garde –kirkolla josta näki koko Marseillen, lisäksi kävin Calanque –risteilyllä. Wikipedia sanoo seuraavaa niistä ” Yli 500 m korkeat valkoiset kalliorotkot päätyvät äkkijyrkästi mereen muodostaen merenlahtia, joihin voi tutustua parhaiten veneellä.” En olisi muuten älynyt käydä, mutta Suomessa minun kämppiksenä ollut ranskalainen kaverini suositteli niitä. Kyllä kannatti käydä, aika huikeat näkymät oli, ainut huono puoli reissulla oli, että paloin naamasta vähän. Toinen päivä meni kierrellessä kaupunkia kävellen ja julkisilla. Suosittelen ehdottomasti bussireittiä 83, se kiertää rannikkoa pitkin, josta on aivan henkeäsalpaavat näkymät ja reitti on muutenkin mielenkiintoinen.

Torstai iltana lähdin lentokentälle yöksi, koska lentoni lähtee perjantaiaamuna klo.6.20. Tällöin tapahtui ensimmäinen ja ainut ”mutka” matkaani, kylläkin kovin pieni. Joku nuorehkomies tuli pyytämään minulta rahaa, hän puhui selkeää englantia jne.. en jaksanut kuunnella ja annoin taskussani olleita euroja.. No ei siinä mitään, mutta mennessäni linja-autoon huomasin, että minulla olisi ollut tasaraha, jos en olisi antanut kolikoita. Eikä bussikuski hyväksynyt 50€ seteliä ja jotain se selitteli ranskaksi että mene automaatille. Oletin, että piti siis käydä ostamassa lippu jostain, niin kuin Marseilleen tullessani. Kävin kaikki mahdolliset paikat läpi enkä löytänyt mitään.. Alkoi iskeä pieni hätä. J Mutta onneksi älysin käydä mäkkärin kassatytöltä kysymässä, että vaihtaisiko rahaa pienemmäksi.. No se ihanuus vaihtoi, ehkä säälittävä olemukseni ja epätoivoinen hymyni auttoivat, kun ei niin innokkaasti sitä rahaa olisi vaihtanut. No pääsimpä lentokentälle ajoissa..








Madridissa olin aamulla klo.8.00 ja se aamu oli ehkä kauheimpia pitkiin aikoihin, koska olin aika väsynyt kun lentokenttä ei oo kaikista parhain paikka nukkumiseen ja lentokin ei ollut pitkä että siinäkään tullu kuin pilkittyä. En muista siltä lennolta oikeestaan mitään muuta kun sen kun heräsin säikähtäen, kun  tömähdimme tavallista rajummin laskeutuessa Madridiin.

 Paluu takaisin Espanjaan tuntui kuin olisi palannut kotiin, nyt saisin asiani edes jotenkin sanottua jos vastapuoli ei osaa englantia. Madridissa alkoi huomaamaan matkaväsymystä, enää kiertely ei niin kiinnostanut, ei kuvien ottaminen enää kiinnostanu.. Perjantai meni kierrellessä lähialueita, aika iso paikka tämmöselle peräkylän savolaiselle ja lisäksi otin vahingossa pitkät päikkärit. Lauantaiksi olin sopinut espanjalaisen kaverini kanssa reffit, hän näytti minulle paikkoja ja kävimme parilla Mahoulla.. Illaksi hän kutsui minut juhlimaan hänen kaverinsa synttäreitä. Joten lauantai-ilta meni madridilaisella klubilla. Ihan kiva paikka, mutta ei istumapaikkoja ja erittäin kallista (Suomihinnat). Tähän löysin kuitenkin ratkaisun, kun olin kaverin seurana ulkona kun hän oli hengittelemässä raitista ilmaa filtterin läpi; ulkona aasialaisen näköinen hienomies myi kylmää Mahouta 1€ kappalehintaan… J
Sunnutai meni väsyneesti, mutta kiertelin metrolla kuitenkin yllättävän paljon. Hyppäsin siis metroon ja jäin jollain random alueella pois ja pyörin siellä ja kohti seuraavaa paikkaa.. Lisääksi löysin avoimen wifin jostain pieneltä kujalta, jossa sitten istuin kolmisen varttia…

Iltapäivällä oli lähtö takaisin Fuengirolaan. Otin bussin, joka oli aivan loistava, jos vertaa Suomen busseihin. Nahkapenkit, joissa löyty jalkatilaa minun kokoisellekin lipputangolle, lisäksi wifi oli kiva lisä ja kaksi leffaa matkalla. Olin Fugessa yhen maissa yöllä ja seuraavana aamuna tasan klo. 8.00 töissä virkeänä niin kuin yleensäkin.



Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut, erittäin rankka kylläkin, koska tyhmänä ihmisenä kävelen turhia matkoja enkä käytä julkisia… Matkaani helpotti etukäteen hommattu karttaohjelma johon olin ladannu kyseisten paikkojen kartat etukäteen, säästin aikaa aika paljon. Lisäksi pidin hostelleista todella paljon; Lissabonissa kävin viettämässä iltaa puolalaisen, brasilialaisen ja kahden suomalaisen kanssa, lisäksi Madridissa lauantai iltana eräs brittiporukka kysyi minua seuraansa, kun istuin yksinäni netin syövereissä. Olisin lähtenyt, mutta oli jo suunitelmia lauantaille.

Jälkeenpäin mietittynä tuli ajateltua, että mitä jos esimerkiksi joku lento olisi peruttu.. En hirveesti sellaisia ajatellut ennen matkaa, kun en jaksa ressailla sellaisista. Mutta todellakin suosittelen tämän tyyppisiä reissuiluja kaikille, ja yksin matkustaminen on loppujen lopuksi aika palkitsevaa, ei oo ainakaan kukaan hidastamassa matkaa, saa ite päättää tekemiset ja tutustuu uusiin ihmisiin helpommin kun ei oo sitä tukee ja turvaa siinä vierellä.

Olipa mukava muistella samalla huikeita aikoja Espanjassa ja Pinklinkillä. Ilman tätä harjoittelua olisi tämäkin reissu jäänyt tekemättä. Eli suosittelen kaikille lähtemään harjoitteluun/töihin ulkomaille, se avartaa mieltä ja samalla voit tehdä vaikka minkämoisia seikkailuja ja kokea unohtumattomia kokemuksia. Minä ainakin koin, tämä reissu oli yksi (pieni) osa niistä huikeista lukuisistä reissuista, mitä  tein muiden harkkareiden kanssa, ja erilaisista kokemuksista mitä puolisen vuotta Espanjassa minulle tarjosi.

Terveisiä toimistolle ja muutenkin sinne Espanjaan täältä susirajalta.

-Joona