Näytetään tekstit, joissa on tunniste aurinko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aurinko. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. joulukuuta 2015

Aika jättää hyvästit ihanalle Espanjalle

Työharjoittelu Pinklinkillä - mainio mahdollisuus tutustua itseensä ja olla osana uutta kulttuuria

Työharjoittelujaksoni Pinklinkillä on nyt viimeistä päivää vaille hoidettuna. Aivan järkyttävää, kuinka nopeasti viimeiset pari kuukautta on hurahtanut. Näiden viikkojen aikana on tullut tehtyä, koettua ja opittua vaikka mitä, niin Pinklinkillä kuin Espanjassa muutenkin.

Kerrottakoon aluksi, että työharjoittelu Pinklinkillä on ollut huikea ja opettava kokemus. Jakson aikana olen tajunnut, mikä on oma juttuni ja mikä taas ei. Olen oppinut markkinointiin liittyvistä asioista ja saanut tehdä paljon erilaisia tehtäviä. Päällimmäiseksi mieleeni on jäänyt markkinointisuunnitelman tekeminen kesälle 2016 ja analyysin/raportin teko yrityksen kilpailijoista. Paljon on ollut erilaisia pikkutehtäviä, kuten Instagramin elävöittämisen suunnitelma, valokuvaamista, blogin ja Facebookin päivitystä, työntekijäilmoitusten laatimista, pankissa käyntiä ja jopa yhden lehti-ilmoituksenkin olen tehnyt, mikä julkaistiin täällä ilmestyvässä suomalaisessa lehdessä! Pinklink siis täytti odotukseni, sillä ainoat odotukset oikeastaan olivat päästä tutustumaan markkinoinnin maailmaan ja tekemään asioita, joista pidän.


Positive vibes only

Pinklinkillä työporukka on aivan huikea ja yhteishenki ja tsemppaus toisia kohtaan on jotain todella upeaa! Vaikka itse en istukaan myyjiemme kanssa samalla puolella, koen silti, että pystyn jutella jokaiselle myyjälle mistä vaan. Jos on huono päivä, he piristävät omilla oudoilla, mutta hauskoilla jutuillaan. Jokainen kyselee toisiltaan kuulumisia ja heittää hauskaa läppää pitkin päivää. Minua myyjämme ovat piristäneet moneen otteeseen huonoina päivinä vain kysymällä kuulumisia tai pitämällä yllä muuten vain hyvää meininkiä. Jos hyvä yhteishenki ja mahtava työporukka on hyvä syy lähteä töihin tai työharjoitteluun, kannattaa suunnata Pinklinkille!

Get lost in the things you love

Niin kuin jo aiemmin sanoin, tämän jakson aikana täällä Espanjassa ja Pinklinkillä olen tajunnut, mikä on oma juttuni. Niin mukava, ihana ja kiva paikka kun Pinklink onkaan työskennellä ja vaikka sain tehdä paljon kivoja asioita, silti juttuni ei ole päivät pitkät toimistossa ja tietokoneella istuminen, vaan olen ennemmin asiakaspalvelutyössä kentällä ja kontaktissa asiakkaiden kanssa. Tunnen oloni hyödylliseksi ja pidän tunteesta, mikä tulee, kun onnistuu saamaan asiakkaan tyytyväiseksi omalla ammattitaitoisella toiminnalla ja asiakas vielä kiittää hyvästä palvelusta. Onneksi lähdin työharjoitteluun tänne. Kokemus avasi silmiäni niin paljon siitä, mitä tulevaisuudeltani haluan ja mitä en.


Adventure is out there

Mielestäni pari kuukautta poissa Suomesta ja tutuista kuvioista on ollut hyväksi minulle itselleni, tulevaisuudelleni ja elämälleni muutenkin. Kuitenkin pikkuhiljaa alkaa olemaan tunne, että nyt täytyy päästä palaamaan takaisin. Pienimuotoinen koti-ikävä alkaa iskemään, tekee mieli nähdä Suomessa olevia kavereita sekä perhettä. Odotan kovasti joulua, äidin tekemiä ruokia ja saunaa. Lyhyesti siis, yhdeksän viikkoa eri maassa on sopiva aika itselleni ja todella mahtava kokemus, nyt on kuitenkin aika suunnata takaisin kotiin ja miettimään mistä sitä itsensä seuraavaksi löytää!

Kehoitan jokaista, ketä vähääkään mietityttää muutto tai työskentely / työharjoittelu ulkomailla, ottamaan itseään niskasta kiinni ja antaa mennä vain. Tätä kokemusta ja seikkailuja täällä tuskin tulen ikinä katumaan. Ainoa mitä voit katua, on se, että et lähde ja seuraa unelmiasi! "In the end we only regret the chances we didn't take"


Don't call it a dream, call it a plan

Meitsi kiittää ajasta Pinklinkin väen kanssa ja tästä mahtavasta kokemuksesta, jonka Pinklink minulle mahdollisti. Nyt töiden loppumisen jälkeen pidetään hetki lomaa ja otetaan kaikki irti Fuengirolasta vielä kun voi. Sen jälkeen on aika lähteä etsimään ja toteuttamaan uusia unelmia ja suunnitelmia!


Adíos España

Sanni :-)

perjantai 20. marraskuuta 2015

Etelä-Espanjan helmiä

Ronda – vanha, rauhallinen vuoristokaupunki


Viime viikon tiistaiaamuna puoli kymmenen aikaan lähdettiin kohti Fuengirolan linja-autoasemaa, josta hypättiin Rondaan vievään bussiin. Bussi maksoi yhdeksän euroa per suunta ja matkan pituus oli suurin piirtein pari tuntia. Jo parin tunnin bussimatkan aikana oli hirveästi nähtävää ja hienoja maisemia, joista ei saanut katsetta irti ollenkaan. Oli paljon kauniita pikkukyliä ja pari vähän isompaa kaupunkia. Reitti rannalta vuorille oli jännittävä, tiet olivat mutkaisia ja kokoajan ajettiin ihan vuorten jyrkillä reunamilla. Heikkohermoinen ei varmastikaan olisi pystynyt maisemia katselemaan bussin rullatessa ylemmäs ja ylemmäs.


Saavuttiin ylös vuoristoon ja Rondaan. Ihan ensimmäisenä etsittiin kuppila, josta saataisiin niitä kuuluisia Churroja, sillä kukaan meistä ei ollut vielä maistanut niitä. Churrot olivat hyviä, niin kuin ajateltiinkin. Churrojen jälkeen vatsat täynnä lähdettiin kävelemään tienviittojen opastusten mukaan kohti turisti-infoa. Infosta käytiin hakemassa kartta ja lähdettiin suunnistamaan kohti Puento Neuvo –nimistä siltaa. Matkalla sillalle pysähdyttiin Alameda del Tajo –nimiseen puistoon, jossa oli näköalatasanne ja hulppeat maisemat laakson yli vuoristoon. Räpsittiin kuvia ja nautittiin kauniista maisemista.

Jatkettiin matkaa sillalle, joka on Rondan kuuluisin nähtävyys. Puente Neuvo, silta, joka on rakennettu 1700-luvulla 120-metriä syvän rotkon yli, oli todella hieno ja henki historiaa ja tarinoita. Olisi ollut mielenkiintoista olla ohjatulla retkellä kuulemassa sillan historiasta. Sillalta alas katsoessa mielessä vain pyöri, että apua, mitäs jos tosta tippuisi. Räpsittiin taas sadat kuvat maisemista. Sillalla sai kyllä pitää puhelimestansa kaksin käsin kiinni kuvatessa, ettei se vaan vahingossakaan tippuisi alas rotkoon!


Hetken käppäilyn ja pyörinnän jälkeen löydettiin vähän sivummasta, mutta silti läheltä siltaa rauhallinen, romanttinen ja todella ihana ravintola, El Morabito. Ravintola ei ole helposti löydettävissä, sillä se näyttää aivan tavalliselta kodilta. Astuttiin sisään taloon, kun huomattiin ovenpielessä menu. Sisään mentäessä tuntui siltä kuin olisi tullut jonkun kodin eteiseen. Astuttiin peremmälle ja sieltä löytyi mukava tarjoilija, jolta tilattiin juomat ja mentiin istuskelemaan ulkoterassille. Terassilta oli mitä mahtavimmat maisemat sillalle ja kaupunkiin päin sekä laakson yli vuoristoon. Oltiin niin lähellä, mutta silti niin kaukana kaikesta turistihälinästä. Terassilla, auringossa istuskellessa ja hyvää viiniä juoden tuli ajatus, että tämä on sitä elämää. Tuli rauhallinen, hyvä ja onnellinen fiilis. Siinä sitten istuttiin ja nautittiin olostamme sekä räpsittiin kuvia, sillä maisemat olivat täydelliset.

Akkujen latailun jälkeen lähdettiin kiertelemään vanhaa kaupunkia ja kaikkia pikkukujia, jotka näyttivät kivoilta. Poikettiin myymälöissä kujien varrella, hengiteltiin puhdasta vuoristoilmaa ja nautittiin maisemista. Vanhat kaupungit ovat mieleeni ja tämä varsinkin oli ihana sekä aivan erilainen kuin pohjoismaissa. Siellä olisi voinut viettää monen monta tuntia tutkiskellen ja pyörien pitkin pikkukujia. Harmi vain, että aika oli rajallinen!


Myöhemmin alettiin etsimään ruokapaikkaa, ja siinähän taas meni hirveän kauan, kun oli juuri lounasaika, ja joka paikka aivan täynnä. Päätettiin mennä pieneen kulmakahvilaan, jossa tilattiin salaatit. Kahvilassa sattui muutamat kommellukset, kun tarjoilijat eivät ymmärtäneet, mitä halusimme tilata. Loppujen lopuksi saimme kuitenkin vatsamme täyteen ja olikin aika lähteä hipsimään kohti bussiasemaa ja siitä kohti Fuengirolaa!

Ronda oli hyvin kaunis, viehättävä ja historiaa henkivä pieni kaupunki keskellä vuoristoja. Päivä Rondassa oli ihana breikki arjen keskellä. Kaupunkiin pitää kyllä päästä vielä uudelleen, sillä en saanut tarpeekseni. Suosittelen kaikkia käymään Rondassa, jos vähääkään liikkuu Etelä-Espanjassa päin! Paikka vie sydämen.


Rentoutunein terveisin
Sanni :-)

maanantai 9. marraskuuta 2015

KYSY - ASK - PREGUNTA

- ME VASTAAMME


Talvi ja uusi vuosi lähenee kovaa vauhtia niin täällä Espanjassa kuin Suomessakin. Suomessa talvi on pitkä, pimeä ja kylmä, kun taas Espanjassa lämpötila pysyy 15 asteen yläpuolella.

Uuden vuoden lähestyessä moni varmasti miettii tulevaisuutta ja sitä, mitä ensi vuonna tekisikään. Mietinnässä saattaa olla muutto ulkomaille, muutoksia liittyen arkeen tai kokonaisvaltainen elämänmuutos.

Tällaisia ajatuksia ja muutoksia miettiessä tulee väistämättä mieleen monia, erilaisia kysymyksiä liittyen elämään, työskentelyyn ja käytännön asioihin täällä Espanjassa. Nyt olisi mainio aika purkaa kaikki mietityttävät kysymykset kommenttiboksiimme ja me vastaamme kaikkiin kysymyksiin parhaamme mukaan!


Otamme myös mielellämme vastaan postausehdotuksia. Mitä haluatte lukea? Mistä haluatte saada lisää tietoa? Millaiset kirjoitukset on kiinnostavaa luettavaa? Mitä vain mitä mieleen juolahtaa. Ei muuta kuin kysymyksiä ja ideoita tulemaan!


Aurinkoisin terveisin,
Sanni
Markkinointiharjoittelija

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Alkutaipaleeni Fuengirolan lämmössä

Olin pitkään miettinyt muuttamista ulkomaille. Minulla ei ole lapsia, aviomiestä tai omistusasuntoa joka pitäisi minut Suomessa. Kun sain kuulla, että Pinklinkille haettiin työntekijöitä, hain heti. Nyt jos koskaan olisi tilaisuuteni lähteä helposti maailmalle.

Kaikki tapahtui nopeasti – sain markkinointiharjoittelijan paikan ja minulta kysyttiin milloin haluan aloittaa. Tästä on nyt kuukausi aikaa ja täällä minä ekaa viikkoa näpyttelen koneelle tätä tekstiä Fuengirolan lämmössä!
En ole aiemmin matkustanut yksin. Yksin maailmalle lähteminen oli hurja ajatus: ei tunne ketään eikä tiedä mihin on menossa. Oli vain pakko luottaa siihen että asiat järjestyvät ja vain antaa mennä. Ilokseni huomasin kuitenkin nopeasti että ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita täällä Pinklinkillä, niin kuin muuallakin Espanjassa. En ole vielä kertaakaan jäänyt yksin ongelmieni kanssa tai muutenkaan. Kynnystä lähteä madalsi myös ajatus faktasta, että täällä on paljon suomalaisia. Näin ollen kielitaidolla tai sen puuttumisella ei ole merkitystä lähtöön ja pystyisin verkostoitumaan nopeasti.

Nyt kun olen paikan päällä, tajuan kuinka helposti tänne oikeasti pääsee! Lento Ryanairilla Tampereelta Malagaan kesti vain 4 tuntia ja maksoi reilu 100€. Juna Malagan kentältä tuli 45 minuutissa suoraan Fuengirolan keskustaan 2,60€ hintaan. Kimppakämppäni on aivan Fugen aseman vieressä ja Pinklinkin toimistolle on asunnolta 5 minuutin kävelymatka. Ensimmäinen työpäivä jännitti, mutta aivan turhaan: loistavalla sijainnilla oleva toimisto on tilava ja ilmastoitu, ihmiset ovat älyttömän mukavia ja avoimia ja minut otettiin heti hyvin vastaan.




Pääsin heti työn touhuun. Markkinointiharjoittelijana työnkuvani on erittäin monipuolinen ja saan paljon vastuuta sekä lähes vapaat kädet  toteuttaa ideoitani ja ajatuksiani. Puuhasteltavaa riittää eivätkä työt lopu kesken. Kuitenkin tuntuu aivan lomalta tämä 3 kuukauden harjoittelu verrattuna Suomen oloihin! Normaalit toimistotyöajat, firma tarjoaa aamiaisen ja lounaan, mahtava työporukka, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, keskilämpötila on +30C, viikonloput vapaana ja kaikki Fuengirolan herkut  urheilu- ja shoppailumahdollisuuksineen aivan nenän alla. Eihän täältä tee mieli lähteä pois!

Ulkomaille lähtemisessä asenne ratkaisee. Kannattaa lähteä avoimin mielin ja olla kärsivällinen. Jos haluat kullanarvoisia kontakteja, parantaa kielitaitoasi, nähdä maailmaa, saada vaihtelua, verkostoitua ja muut miljoona syytä, suosittelen lämpimästi pakkaamaan ja lähtemään kun tilaisuus koittaa. Yksin lähtemistä ei kannata jännittää, täällä Pinklinkillä työntekijät autetaan paikalle ja alkuun. :) 



Terkkuja Espanjan lämmöstä,

Henna Harala,
markkinointiharjoittelija

torstai 8. tammikuuta 2015

Harkkarin matkassa

Hei kaikki, olen Joona, olin esimiesharjoittelijana Pinklinkillä viime kesänä. Menin lupaamaan Kristalle, että kirjottelen pientä juttua viikon lomastani ollessani harjoittelussa Pinklinkillä. Kirjoittelen sitä vasta nyt täältä Suomesta, noin 2 kk myöhässä, syyksi laitan erittäin hektisen aikatauluni ja rankan opiskelijaelämän. Mutta olenhan erittäin ahkera työntekijä, että kirjoittelen blogia vaikka en ole enää työsuhteessa….

Kaikki alkoi siitä, kun olin ahkerasti ja tunnollisesti tehnyt töitä sen nelisen kuukautta ja menin kyselemään toimistopääliköltämme Petriltä, että miten ois jos pitäisin viikon pituisen loman tuossa syys- ja lokakuun vaihteessa. Hän mietti vähän, että mitenkähän toimisto pyörisi ilman minua, mutta sain kuitenkin myöntävän vastauksen.  Siitä alkoi sitten matkasuunitelman suunnittelu. Eli menin nettiin ja avasin skyscanner –sivuston, laitoin lähtöpaikaksi Malagan ja määränpääksi ”todos los paises”, eli kaikki maat. Huomasin, että lentäminen täällä on erittäin halpaa. Alun perin oli tarkoitus, että kiertäisin vähän Espanjaa, mutta suunnittelu lähti hieman käsistä ja matkareitiksi tuli Malaga-Lissabon-Marseille-Madrid-Malaga (Fuengirola). Eli huomasin alussa, että onpa halpoja lentoja Lissaboniin ja katsoin mielenkiinnolla, että Lissabonista olisi halpoja lentoja myös Marseilleen ja niin edelleen. Madridista Malagaan en ostanut lentoja kun tiesin bussien kulkevan hyvin sieltä tänne Andaluciaan.

Reissuni oli tehty mahdollisimman pienellä budjetilla ja onnistuin siinä mielestäni todella hyvin, kiitos halpalentoyhtiöille ja hostelleille. Lentojen hinnat eivät olleet päätä huimaavia: Malaga – Lissabon n. 75€, Lissabon – Marseille n. 41€, Marseille – Madrid n. 26€ ja bussi Madrid – Fuengirola n.25€. Matkustin siis pelkästään käsimatkatavaroiden kanssa, joten laukusta minun ei tarvinnut maksaa mitään. Hostelleiksi valitsin myös kaikkein halvimmat, jotka olivat kohteiden keskustoissa. Matkojen ja viikon majoittumisen hinnaksi tuli yhteensä n. 300€ euroa, mielestäni todella vähän suhteessa siihen miten paljon kerkesin matkalla nähdä.

Lento lissaboniin lähti sunnuntaina 7.30 aamulla, joten menin yöksi Malagan lentokentälle, ”nukuin” yöni Burger Kingin sohvalla. Loppujen lopuksi olisin kerennyt aamulla, mutta en halunnut ottaa riskiä. Olin Lissabonissa paikallista aikaa n. 8.00. Hostelliin kirjautuminen vasta klo. 14.00, joten päätin ensiksi käydä vilkasemassa Sporting Lissabonin stadionin (paikallinen jalkapalloseura), otin taksin ja matkan stadikalle. Kävi ilmi, että taksikuski oli Benfigan kannattaja ja hänen naamastaan sen näkyi kun sanoin minne mennä. Perillä hän huonolla englannilla haukkui paikan ja kehotti käymään siellä oikeessa paikassa.. J Kierreltyäni tarpeeksi stadionin ympäristössä menin läheiselle metroasemalla ja ostin kahen päivän metrokortin (toisena päivänä älysin vasta, että se toimii myös ratikkoihin ja busseihin).

Hostellini sijaitsi ihan Lissabonin ytimessä, se oli kiva, kodikas ryhmämajoitus, jossa oli paljon nuoria. Tuli mieleen opiskelija-asuntola. Lähdin kevyemmällä varustuksella jatkamaan matkaani ilman mitään erityistä suunitelmaa. Lissabon on kaupunkina hieno, mutta hieman ränsistynyt, lisäksi jos menette, elkää olko yhtä tyhmiä kuin minä ensimmäisenä päivänä ja kulette kaikkialle jalan. Lissabon on aika epätasaista seutua eli mäkiä löytyy… Julkinen liikenne toimii siellä tosi hyvin ja sitä kannattaa hyödyntää, toisena päivänä istuin vain ratikoiden kyydissä ja katselin paikkoja.


Lissabon oli täynnä turisteja, ja tiistaina pelattava mestareidenliiga peli Sporting CP – Chelsea näkyi katukuvassa brittituristeina. Lisäksi Lissabonissa on kaksi erittäin hienoa siltaa ja iso akvaariosydemi, ocenarioksikin kutsuttu laitos, jossa suosittelen käymään. Muutenkin tykkäsin Lissabonista paljon.




Kala
Pitkä silta 
Vielä pidempi silta (n.17km)
Matkani jatkui tiistaina Marseilleen. Matkaa suunnitellessa olin tyhmä enkä ottanut huomioon, että tiistaina Lissabonissa olisi pelattu mestarienliigajalkapalloa ja minulla olisi ollut mahdollisuus ostaa lippu siihen nähdessäni miten lyhyt kyseisen pelin lippujono oli. Mutta nyt meni näin… Marseilleen saavuin klo. 16.00, ensivaikutelma paikasta oli huono, syy siihen oli vesisade ja se kun kuljetus lentokentältä keskustaan meni Marseillen lähiöiden läpi ja ne näyttivät aikamoisen rajuilta paikoilta. Sade teki itseasiassa palveluksen ja sain tarvittavan lepoillan.


Uusi selkeä päivä näytti taas miten Marseillen hohdokkuuden ja loppujen lopuksi Marseille oli se paikka mistä pidin eniten. Tietenkin Espanjan hintoihin tottuneena Ranska oli kallis maa, pintti satamapubissa 5€, meinasin pyörtyä… Marseille vaikutti muutenkin paikalta missä voisin viettää aikaa pidempäänkin, näistä kolmesta paras. Täälläkin otin metrokortin pariksi päiväksi, jolla reissailin ympäriämpäri kylää.

Eka päivänä kävin Notre-Dame-de-la-Garde –kirkolla josta näki koko Marseillen, lisäksi kävin Calanque –risteilyllä. Wikipedia sanoo seuraavaa niistä ” Yli 500 m korkeat valkoiset kalliorotkot päätyvät äkkijyrkästi mereen muodostaen merenlahtia, joihin voi tutustua parhaiten veneellä.” En olisi muuten älynyt käydä, mutta Suomessa minun kämppiksenä ollut ranskalainen kaverini suositteli niitä. Kyllä kannatti käydä, aika huikeat näkymät oli, ainut huono puoli reissulla oli, että paloin naamasta vähän. Toinen päivä meni kierrellessä kaupunkia kävellen ja julkisilla. Suosittelen ehdottomasti bussireittiä 83, se kiertää rannikkoa pitkin, josta on aivan henkeäsalpaavat näkymät ja reitti on muutenkin mielenkiintoinen.

Torstai iltana lähdin lentokentälle yöksi, koska lentoni lähtee perjantaiaamuna klo.6.20. Tällöin tapahtui ensimmäinen ja ainut ”mutka” matkaani, kylläkin kovin pieni. Joku nuorehkomies tuli pyytämään minulta rahaa, hän puhui selkeää englantia jne.. en jaksanut kuunnella ja annoin taskussani olleita euroja.. No ei siinä mitään, mutta mennessäni linja-autoon huomasin, että minulla olisi ollut tasaraha, jos en olisi antanut kolikoita. Eikä bussikuski hyväksynyt 50€ seteliä ja jotain se selitteli ranskaksi että mene automaatille. Oletin, että piti siis käydä ostamassa lippu jostain, niin kuin Marseilleen tullessani. Kävin kaikki mahdolliset paikat läpi enkä löytänyt mitään.. Alkoi iskeä pieni hätä. J Mutta onneksi älysin käydä mäkkärin kassatytöltä kysymässä, että vaihtaisiko rahaa pienemmäksi.. No se ihanuus vaihtoi, ehkä säälittävä olemukseni ja epätoivoinen hymyni auttoivat, kun ei niin innokkaasti sitä rahaa olisi vaihtanut. No pääsimpä lentokentälle ajoissa..








Madridissa olin aamulla klo.8.00 ja se aamu oli ehkä kauheimpia pitkiin aikoihin, koska olin aika väsynyt kun lentokenttä ei oo kaikista parhain paikka nukkumiseen ja lentokin ei ollut pitkä että siinäkään tullu kuin pilkittyä. En muista siltä lennolta oikeestaan mitään muuta kun sen kun heräsin säikähtäen, kun  tömähdimme tavallista rajummin laskeutuessa Madridiin.

 Paluu takaisin Espanjaan tuntui kuin olisi palannut kotiin, nyt saisin asiani edes jotenkin sanottua jos vastapuoli ei osaa englantia. Madridissa alkoi huomaamaan matkaväsymystä, enää kiertely ei niin kiinnostanut, ei kuvien ottaminen enää kiinnostanu.. Perjantai meni kierrellessä lähialueita, aika iso paikka tämmöselle peräkylän savolaiselle ja lisäksi otin vahingossa pitkät päikkärit. Lauantaiksi olin sopinut espanjalaisen kaverini kanssa reffit, hän näytti minulle paikkoja ja kävimme parilla Mahoulla.. Illaksi hän kutsui minut juhlimaan hänen kaverinsa synttäreitä. Joten lauantai-ilta meni madridilaisella klubilla. Ihan kiva paikka, mutta ei istumapaikkoja ja erittäin kallista (Suomihinnat). Tähän löysin kuitenkin ratkaisun, kun olin kaverin seurana ulkona kun hän oli hengittelemässä raitista ilmaa filtterin läpi; ulkona aasialaisen näköinen hienomies myi kylmää Mahouta 1€ kappalehintaan… J
Sunnutai meni väsyneesti, mutta kiertelin metrolla kuitenkin yllättävän paljon. Hyppäsin siis metroon ja jäin jollain random alueella pois ja pyörin siellä ja kohti seuraavaa paikkaa.. Lisääksi löysin avoimen wifin jostain pieneltä kujalta, jossa sitten istuin kolmisen varttia…

Iltapäivällä oli lähtö takaisin Fuengirolaan. Otin bussin, joka oli aivan loistava, jos vertaa Suomen busseihin. Nahkapenkit, joissa löyty jalkatilaa minun kokoisellekin lipputangolle, lisäksi wifi oli kiva lisä ja kaksi leffaa matkalla. Olin Fugessa yhen maissa yöllä ja seuraavana aamuna tasan klo. 8.00 töissä virkeänä niin kuin yleensäkin.



Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut, erittäin rankka kylläkin, koska tyhmänä ihmisenä kävelen turhia matkoja enkä käytä julkisia… Matkaani helpotti etukäteen hommattu karttaohjelma johon olin ladannu kyseisten paikkojen kartat etukäteen, säästin aikaa aika paljon. Lisäksi pidin hostelleista todella paljon; Lissabonissa kävin viettämässä iltaa puolalaisen, brasilialaisen ja kahden suomalaisen kanssa, lisäksi Madridissa lauantai iltana eräs brittiporukka kysyi minua seuraansa, kun istuin yksinäni netin syövereissä. Olisin lähtenyt, mutta oli jo suunitelmia lauantaille.

Jälkeenpäin mietittynä tuli ajateltua, että mitä jos esimerkiksi joku lento olisi peruttu.. En hirveesti sellaisia ajatellut ennen matkaa, kun en jaksa ressailla sellaisista. Mutta todellakin suosittelen tämän tyyppisiä reissuiluja kaikille, ja yksin matkustaminen on loppujen lopuksi aika palkitsevaa, ei oo ainakaan kukaan hidastamassa matkaa, saa ite päättää tekemiset ja tutustuu uusiin ihmisiin helpommin kun ei oo sitä tukee ja turvaa siinä vierellä.

Olipa mukava muistella samalla huikeita aikoja Espanjassa ja Pinklinkillä. Ilman tätä harjoittelua olisi tämäkin reissu jäänyt tekemättä. Eli suosittelen kaikille lähtemään harjoitteluun/töihin ulkomaille, se avartaa mieltä ja samalla voit tehdä vaikka minkämoisia seikkailuja ja kokea unohtumattomia kokemuksia. Minä ainakin koin, tämä reissu oli yksi (pieni) osa niistä huikeista lukuisistä reissuista, mitä  tein muiden harkkareiden kanssa, ja erilaisista kokemuksista mitä puolisen vuotta Espanjassa minulle tarjosi.

Terveisiä toimistolle ja muutenkin sinne Espanjaan täältä susirajalta.

-Joona






maanantai 3. marraskuuta 2014

Työharjoittelu Espanjan lämmössä

Kun Suomen kesä alkoi kääntyä kohti syksyä ja illat pimentyä, oli juuri sopiva  aika suunnata työharjoitteluun Espanjan lämpöön. Olin löytänyt Pinklinkin työharjoittelu-ilmoituksen netin kautta ja kiinnostuin mahdollisuudesta täydentää markkinoinnin opintojani työharjoittelujaksolla.


Tällä hetkellä olen ollut kaksi viikkoa markkinoinnin työharjoittelussa Pinklinkillä. Työ on vastannut odotuksiani, sillä olen saanut ottaa vastuuta ja työtehtäväni ovat olleet monipuolisia. Päiväni ovat koostuneet tähän mennessä nettisivujen ja sosiaalisen median päivityksestä, tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä, markkinointikampanjoiden ideoinninsta, markkinointimateriaalien laatimisesta ja edustustehtävistä. Oman alani tehtävien lisäksi harjoittelussa on hienoa se, että pääsen osallistumaan tapaamisiin ja palavereihin ja näkemään lähietäisyydeltä, miten yritystoimintaa pyöritetään. Koska työtehtäviä on paljon, päivät kuluvat nopeasti eikä ainakaan tähän mennessä yksikään päivä ei ole ollut samanlainen.

Espanjaan on ollut helppo kotiutua, sillä olen aikaisemminkin asunut Andaluciassa yliopistovaihdossa ollessani. Fuengirolassa pärjää hyvin vaikka ei espanjan kieltä osaisikaan, sillä täällä on paljon turisteja ympäri vuoden. Auringon ottamisen lisäksi alueelta löytyy todella paljon erilaisia aktiviteetteja ja aion näiden kuukausien aikana ainakin käydä Marbellassa ihailemassa luksusvenesatamaa, Fuengirolan eläinpuistossa tutustumassa Madagascarin asukkaisiin ja Malagan vanhassa kaupungissa ostoksilla.

Tavoitteenani nauttia jokaisesta hetkestäni täällä aurinkorannikolla, sekä töissä että vapaa-ajalla! 

 - Roosa 
  markkinoinnin harjoittelija

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Espanjaan tutustumassa


Minun tarinani alkaa alkuvuodesta, jolloin tulin IT-tuki harjoittelijaksi Pinklink yritykseen ja astuin myös ensimmäistä kertaa Espanjan maaperälle. Nimeni siis on Kurosh ja opiskelen Haaga-Helian tietojenkäsittelyn laitoksessa ja erikoistumislinjani on ohjelmistokehitys.

Olen nyt viimeisimpiä päiviä viettämässä Espanjan auringossa ja voin sanoa, etten kadu yhtään päätöstäni lähteä Espanjaan ja kerron kohta eri syitä siihen.  Katso esim. alla olevaa kuvaa. Kuten kaikki ulkosuomalaiset ja ulkomaalaiset yleensäkin sanovat niin miten olisin muka voinut katua päätöstäni hakea tänne…
Benalmadenan 'Puerto Marina'


Vaikka minua askarrutti todella paljon Espanjaan tulo ja olin saanut jo työharjoittelupaikan niin mietin, että pitkällä tähtäimellä harjoittelun suorittaminen Espanjassa toisi minulle paljon enemmän hyötyä, koska kansainvälisillä työmarkkinoilla nykyään vaatimuksena on jonkinlainen kansainvälinen kokemus.

En voi sanoa, että Suomessa suoritettu työharjoittelu olisi ollut mitenkään huono idea koska suomalainen teknologiaosaaminen on huippua, mutta tilaisuus, jossa sain työskennellä suomalaisessa yrityksessä ja vielä sen päälle pieni fakta, että tämä kyseinen yritys sijaitsee Aurinkorannikolla sai minut täysin vakuuttuneeksi, että tämä tulee olemaan todella hyvä päätös, koska suomalaiset yritykset nykyään arvostavat ulkomailla suoritettua harjoittelua/työtä, koska se kertoo henkilön valmiudesta ja osaamisesta todella paljon.
Fuengirolan ranta

Pinklink, yrityksenä oli erittäin mukava paikka. Nautin täysin täällä ollessani koska kaikki olivat erittäin ystävällisiä aina esimiestasolta, puhelinmyyjiin ja hallintoa ylläpitäviin henkilöihin. Sain paljon kokemusta niin teknologiaosaamisen kannalta kuin ihmisten tuntemisessakin. Minulle annettiin yrityksessä vapaat kädet ja niin huonossa kuin hyvässä, olen siitä erittäin kiitollinen koska sain erittäin paljon kokemusta ja ymmärrystä mitä minun osaamisessani on vielä kehittämisen varaa (tiedän nyt ainakin, että erikoistuminen tiettyyn asiaan ei aina ole viisain tapa edetä, joten tulen varmaan laajentamaan osaamisaluettani ).

Pinklinkissä, kuten kaikissa muissa työpaikoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta voin kirjoittaa ihan rehellisin mielin, että kaikki positiiviset puolet päivittävät nopeasti kaikki negatiiviset  puolet ja kuten olin aikaisemmin kirjoittanut, porukka oli mielettömän ystävällinen ja tunsin heti oloni kotoisaksi.


Opin myös itsenäistymään ja ottamaan vastuuta työnteossa ja ymmärsin heti alussa, että toisin kuin Suomessa, täällä minut otettiin aika tosissaan ja harmittelen tiettyyn rajaan saakka, että en ennen tuloani ymmärtänyt miten arvokasta oman korkeakouluni (Haaga-Helia)  ja suomalaisten korkeakoulujen antama opetus ylipäätänsä on. Asiat, jotka monet luulivat olevan itsestäänselvyyksiä olivat kullanarvoisia Espanjan kaltaisessa maassa eli kaikki osaaminen on aina arvokasta.
Malaga

Tiedän myös, että pelko ongelmista Espanjassa esim. raha-asioista voi olla oikeutettua tietyissä tilanteissa, mutta rahoituksen puolelta voin myös sanoa, että jos sinulla on edes hieman rahaa säästössä niin se riittää minun mielestä ainakin alkuun Espanjaan lähtöä varten, koska Erasmus joka tapauksessa tulee rahoittamaan työharjoittelua tuillaan heti alkuun. Oppilaitokset myös myöntävät tietyn suuruisen rahoituksen, jonka päälle voit myös saada Kelalta täydet tuet Espanjassa asumista varten, jos siis kyseessä on työharjoittelija. Rahoituksella voi elää ihan todella mielekästä arkielämää ainakin omasta mielestäni, koska hintataso on Suomeen verrattuna erittäin halpa, varsinkin jos osaa mennä paikallisten suosimiin kauppoihin.
Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että Espanjassa suoritettu työharjoittelu oli todella mielenkiintoista ja tulen varmasti tulemaan takaisin jos mahdollisuus tulee vastaan.

Sevilla

Jos siis ketään kiinnostaa vähäänkään lähteä Espanjaan, niin suosittelen sitä erittäin paljon. Lupaan ainakin omalta osaltani, että täällä on paljon tekemistä, nähtävää ja koettavaa vaikka jäisi tänne asumaan koko iäkseen, mutta se on jo toinen tarina ;)

Ronda

Asioita, joita kannattaa muistaa ennen lähtöä on tietenkin se, että kannattaa pitää mieli avoinna ja olla halukas kokemaan uusia asioita ja kulttuureita sekä halukas näkemään uusia paikkoja. Espanja on yleisesti ottaen erittäin kansainvälinen paikka, varsinkin jos puhutaan Fuengirolasta, joka on turistien suosima ja täyttämä paikka. Kannattaa myös muistaa, että ennen tänne lähtöä on hyvä osata pari espanjan kielistä sanaa koska se tulee helpottamaan erittäin paljon paikallisten kanssa asioimisessa (vaikka englantia osataan suhteellisen hyvin kaikissa paikoissa). 

Erittäin antoisaa kesää kaikille ja hyviä lomia!

Terveisin,
Kurosh





perjantai 9. toukokuuta 2014

Odotukset korkealla

Terveppäterve,

olen Joona, yrityshallinnon opiskelija ja tulin juuri Pinklinkinlle esimiestyön/henkilöstöhallinnon työharjoitteluun.

Minulla on nyt toinen päivä menossa, joten itse työstä minulla ei ole vielä mitää erikoista sanottavaa. Ainoastaan kerrottavana on, että minut on otettu erittäin hyvin vastaan ja kaikki ovat olleet avuliaita aina apua pyytäessä.

Työstä kun minulla ei ole paljon kerrottavaa vielä, niinpä kerron miten päädyin Espanjaan ja Pinklinkille. Kaikkihan alkoi, kun aloin miettimään harjoittelupaikkaa johon menisin. Sain muistaakseni siinä maaliskuun alussa koulun sähköpostiini harjoittelupaikka ilmoituksen Pinklinkiltä ja päätinpä sinne hakea. Ja sehän sitten tärppäsi. 


Minullahan oli tavallaan jo kaksi “varmaa” harjoittelupaikkaa. Sanoin heille (onneksi), että vastaan maaliskuun loppuun mennessä. Mietinkin siinä maaliskuun aikana itsekseni, että viettäisinkö taas tavallisen kesän tutuissa ja turvallissa (tylsissä) maisemissa vai lähtisinkö etelän lämpöön kohti tuntematonta. Täällä sitä nyt ollaan.

Minulla on aina ollut mielessä, että haluan työskennellä ja elää ulkomailla jonkin aikaa, joten nyt kun tuli tämä mahdollisuus, niin en voinut olla käyttämättä tätä hienoa tilaisuutta. Ja kun työtehtävät vaikuttivat erittäin mielenkiintoisilta, eikä minulla ollut mitään estettä ja huolehdittavaa Suomessa, niinpä päätin lähteä Fuengirolaan puoleksi vuodeksi.

Pinklinkin tarjoama paikka päihittää Suomessa minulle tarjotut paikat selvästi. Työn kuva on monipuolisempi ja haastavampi kuin mitä Suomessa olevat paikat olisivat olleet. Tulen täällä paremmin toimeen taloudellisesti kuin Suomessa (Kiitos Erasmus ja muut apurahoja tarjoavat tahot) ja lisäksi täällä saan oikeasti vaikuttaa asioihin mitä teen työssäni. Opettajani oli oikeassa, kun suositteli lähteä harjoittelemaan hieman pienempiin yrityksiin. Ja tietenkin Espanjan aurinko lämmittää ihan kivasti. :) 

En ole kerennyt tutkimaan Fuengirolaa vielä kunnolla, mutta ensi vaikutelmana tämä vaikuttaa ihan mukavalta paikalta. Meno on melko kansainvälistä, mutta suomella ja englannilla pärjää. Tavoitteenani on kuitenkin opetella espanjaa mahdollisimman paljon..

Itse ainakin suosittelen kaikkia lähtemään ulkomaille, jos siihen tulee mahdollisuus. Se antaa enemmän kuin se ottaa ja aina on mahdollisuus palata kotiin, jos se ei napannut.

Tässäpä tais olla kaikki mitä sain näin alkuvaiheesta kirjoitettua, eli heipähei..

-Joona

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kun haluat enemmän työharjoittelulta

Haluatko päästä töihin omalle alallesi, saada hyvät työedut, rennon työyhteisön, kansainvälisen työympäristön, parantaa kielitaitoasi ja asua Aurinkorannikolla? Itse en edes osannut kuvitella, että työharjoitteluni pitäisi sisällä kaikkea tätä ja paljon muuta.
                Vaikkei paikka vastaa täysin nykyisiä opintojani, on se kuitenkin omaa alaani ja olen tyytyväinen, että sain tämän paikan vaikka lähellä oli myös harjoittelijan pesti Suomen Puolustusministeriössä.  Näin rentoa työpaikkaa ja useita etuja ei moni firma tarjoa. Mieluummin laitan tennarit tai ballerinat jalkaan, kipaisen aamulla palmujen ja suihkulähteiden koristelemien katujen ohi töihin aamupalalle, kun kuljen lumisateessa tai loskassa talvisaappain pipoon ja toppatakkiin pukeutuneena tunnin matkan Helsingin läpi pukumiesten täyttämään ministeriöön.
                Työkokemus ulkomailla pistää silmään CV:ssä yhtä hyvin, lisäksi PinkLink maksaa harjoittelijoidensa kieliopinnot. Espanjan maikkani on aivan ihana, siksi yksityistunnitkaan eivät tunnu raskailta. Vaikkei olisi aiemmin espanjaa opiskellut, tänne on helppo tulla sillä kieltä pääsee oppimaan sekä käytännössä, että opettajan ohjauksella.  Suomi-ikäväkään ei ole ollut, koska suomalaisia löytyy myös työpaikan ulkopuolelta, maitorahkaa saa Suomi-kaupoista ja Suomen tv:täkin näkee ilmaiseksi suomalaisissa ravintoloissa. Jos liika suomalaisuus ahdistaa voi hyvin viettää aikaa ystävällisten espanjalaisten ja brittiläisten ravintoloissa vaikka tapaksia ja siideriä nauttien.
                Rakastan matkustelua, uusiin ihmisiin tutustumista, eri kulttuureja, ulkoilua, rantoja, lämpöä, eläimiä, musiikkia, hyvää ruokaa ja juomaa, joita kaikkia Fuengirolalla on varmasti tarjota minulle koko 5 kuukaudeksi.  Uskomattomilta kokemuksilta en ole välttynyt.
                Viime syksynä Englannissa valencialainen täällä syntynyt kaverini sanoi, että minun pitäisi mennä Fuengirolaan töihin, jotta pääsen oppimaan kielen kunnolla ja matkustelemaan ympäri Espanjaa.  En olisi ikinä uskonut, että se tapahtuu oikeasti ja näin pian J


-Henna, taloushallinnon harkkari-

maanantai 12. elokuuta 2013

Sunny August






 Suomessa syksy lähenee, mutta onneksi täällä Aurinkorannikolla vielä hellettä riittää! :)

Vaikka työnteon lomassa kuluukin monta tuntia arkisin, ei tarvitse huolehtia, etteikö pääsisi raikkaaseen ulkoilmaan. Toimistomme edustalla on nurmialue, johon työntekijämme pääsevät turvaamaan päivittäisen D-vitamiinin saantinsa! Välillä tauot auringossa kuluvat vain rupatellen ja kuulumisia vaihdellen, kun taas välillä innostutaan jopa pallottelemaan energian purkamiseksi.
Silloin tällöin porukalla lähdetään työpäivän pelaamaan myös rantalentopalloa, jalkapalloa, minigolfia tai padelia!

Elokuussa Suomen syyssateissa 
rantalentopallon pelaaminen voi tuntua kaukaiselta haaveelta, mutta meille se on arkipäivää!


-Krista


torstai 11. heinäkuuta 2013

Pinklinkin rantabileet















Nämä olivat mielikuviamme tulevista rantabileistä...














Karu todellisuus iski illan edetessä;



Pinklinkin rantabileet 28.6. keräsivät suuren osallistujajoukon.

Ilta kului mukavassa tunnelmassa ystävien kanssa rupatellen ja eväitä napostellen.











Kaikilta osallistujilta yhteisenä toiveena tuli, että vastaavanlaisia illanistujaisia pidettäisiin useammin!


Toivossa on hyvä elää, ehkä ensi kerralla rantabileet vastaavat enemmän alkuperäisiä odotuksiamme!

- Krista